ristikiven kirkko 1Kymmenettuhannet Partaharjun kävijät ovat kokeneet ikimuistoisen hetken maailman korkeimmassa kirkossa, jossa on suora yhteys taivaaseen. Kattoa ei kirkossa nimittäin ole, eikä ikkunoita. Tutustuminen "maailman korkeimman kirkon" historiaan ja symboliikkaan pistää hiljentymään pienten väristysten kera.

Kävellessäsi kivikkoisessa ja juurakkoisessa mäkirinteessä kohti Ristikiven kirkkoa mäntyjen keskellä kohoaa ensin paanukattoinen kellotapuli. Sen takana seisovat tummanruskeat hirsiseinät ja takimmaisena nousee vaalea, korkea, kolmiomainen seinä, jossa on suuri puinen risti. Astuessasi ehkä vähän arkaillenkin luonnon keskellä sijaitsevaan kirkkoon pysähdy hetkeksi jo ovella. Aluksi kirkko tuntuu karulta. Jaloissasi tunnet maanpinnan. Molemmilla puolilla keskikäytävää on pyöreistä tukeista tehdyt penkkirivit. Myös kirkon seinämillä kiertää penkkirivit. Kirkon sisällä kasvaa seitsemän elävää puuta pyhän luvun mukaisesti. Kuusi vanhempaa mäntyä seisovat suorina ja viime kesänä istutettu pihlaja juurtuu hyvää vauhtia arvokkaaseen ympäristöönsä.

Kun katse kohtaa viimein edessä olevan alttarin, näet sementistä valetun puolikaaren, alttaritauluna puisen noin 5 metriä korkean ristin. Ristin juurella tunnustelee kasvuvoimaansa villiviini ensimmäistä kesäänsä.

Silmät hakeutuvat alttaripöydän suureen kiveen, jossa on kohokuvioinen suuri risti. Lähihistoria paljastaa, että tämän kiven löysivät leiripojat Partaharjulla vuonna 1967. Silloisessa leirikirkossa menossa olleen jumalanpalveluksen aikana pojat olivat "ajankuluksi" raaputelleet sammalta kivestä. Yhtäkkiä kivessä tuntui kummallinen kohouma, joka paljastui lopulta suureksi luonnon muovaamaksi ristiksi kiven pinnalla. Ristikiven pidempi historia kertoo sen syntymisestä olevan noin 1800 miljoonaa vuotta.

Tervetuloa tunnelmoimaan!